Til info: Du kan lese intervjuet med Trine Lise Olsen på norsk her.
Lei oaivvilduvvon cielusin go vuosttaš gearddi soames gohčodii su sápmelažžan. «Du ligner på en finnunge», «Dus lea hápmi dego sámi čivggas», dajai su áddjá.
Go 26-jahkásažžan válddii ovdaskuvlaoahpu Romssas, oahpai eambbo sámi kultuvrra birra, ja dát bovttii sáhkkivuođa. Jurddašallagođii: «Manin in ovdal leat oahppan eambbo dán birra?». De guorahallagođii duogážis. Manin son nie áddjá lei dadjan sutnje dolin? Loahpas de gávnnahii ahte juo, sihke su eadni, áhkku ja áddjá han ledje sápmelaččat.
– Ja de ožžon gávtti, ja dan rájes lean atnán iežan sápmelažžan, muitala Trine Lise.
Gávtti oaččui biebmoáhkustis, su biebmoeatni eatnis Margrethes. Trine Lise lei ovccijahkásažžan fárren Mamma Ragnhild, Ragnhild-eatni lusa, ja jagiid mielde son šattai su stuorimus dorvun.
– Viimmat ožžon juoidá mii munnje gulai. Ledjen geavvan fárret biebmoruovttus biebmoruktui, ja cuiggohallan ja cuiggohallan ahte galggašin láhttet nie ja nuo, ja ii goassege orron šaddame riekta. Šattai hirbmat dehálažžan munnje válljet sámivuođa. Dás gávdnen juoidá máid ledjen váillahan. Gullevašvuođa. Ožžon bearraša ja fulkkiid. Soga.
– Movt lei dutnje oažžut gávtti? Leigo earenoamáš vásáhus?
Sevdnjesruškes čalmmit measta ganjaldit.
– Gákti buvttii munnje gullevašvuođa Ragnhild-eadnái ja Margrethe-áhkkui. Dat dego duođaštii ahte deike mun gullen.
Son lokte gieđaidis, čárve čorpmaid goabbat bealde oaivvi ja de áđđestallá bávkkanasa.
– Áhku gávtti oaidnit KK ovdasiiddus lea áibbas «insane». Dan in gal jáhke Margrethe-áhku goassege doivon dáhpáhuvvat. Ja de ferten vel cealkit dearvuođaid sus, gii unna nieiddažin lávii čuožžut speadjala ovddas doppe ruovttus Billávuonas, ahte son maid lea hui gába.
Ella Marie om tenårene:- Angsten i meg eksploderte
Mánnávuođa silolaš hávit
Sus orro ámadeadju seakkit go ovdal lea leamaš. De lea ge oasálastán reality-ráiddus «16 ukers helvete», «16 vahkkosaš helvet», ja aittobáliid ruoktot fas máhccan. Lea nuollan rukses olgobiktasa, dan vuolde ihtet áibbas čáhppes gárvvut. Olmmoš sáhtášii jurdilit ahte dát vuostálasvuohta govvida maiddái Trine Lise eallima. Komihkkárin lea lihkostuvvan earenoamáš bures, muhto mánnávuohta lei seavdnjat.
Lea hupman olu dán birra juo, sihke lávddi nalde ja jearahallamiin. Muitalan vuoiggalaččat vel fasttimus silolaš háviid birra. Ahte soames geahččalii su guovttejahkásažžan veagalváldit. Ahte son 19-jahkásažžan veagalváldui. Ja ahte su eadni bivddii mánáidsuodjalusa iežaset háldui váldit mánás go lei čieža jagi boaris.
Movt su mielas lea leamaš ná vuoiggalaččat muitalit? Ja lea go dolkan vásáhusaidis birra hupmat?
Trine Lise jurdileastá, de muitališgoahtá buot reivviid ja dieđuid birra, máid olbmot leat čállán sutnje ja muitalan ahte lea leamaš veahkkin sidjiide gullat su vásáhusaid birra.
– Jus mu váivves mánnávuohta sáhttá buorrin leahkit juoga láhkái, de ii leat leamaš duššás.
Son divusta sániidis:
– Váivves oasit mánnávuođastan, ii hal dušše váivi lean. Ja ii mihkkege leat nu váivi ahte ii leat juoga masa buorrin maid. Nie mun jurddašan.
Gudneáŋgiris niegut
Mánnán lávii speadjala ovddas niegadit ahte lei lávddi alde, dege tv-čájálmasain. Juohke beaivvi hárjehalai máid áiggui dadjat go bálkkašumiid vuittii. Trine Lise bogostallá go muittaša dan.
– Ledjen hui gudneáŋgir. Gudneáŋgir gal ferte leahkit, jus ollašuhttit galgá maidege.
– Makkár lei dilli dus dien áiggi?
– Ledjen hirbmat eahpesihkar, ballen olu, ja iešdovdu ii gal oba gávdnon ge. Ii hal eará lean vuordimis. Terapiijas lean ožžon olu veahki dálkkodit iežan.
– Go mánnávuođa govaid dál geahčadan, de oainnán ahte dien unna nieiddažis gal lea váivi. Hálidivččen doallat ja jeđđet su. Dadjat sutnje ahte eallin šaddá buoret. Don it ieš dan vel dieđe, muhto eallin šaddá buoret.
Lei orron Ragnhild-eatni bearrašiin moadde jagi juo ovdal go luohttigođii ahte sii eai áigon hilgut su, vaikko mii dal de dáhpáhuvašii. Son lei oktanuppelot jagi ja láhttii dávjá fasttit, geahččaladdan dihte man olu gierddašedje. De muhtin beaivvi gávnnai biebmoeatnis seaŋggas bárgume.
Ragnhild-eatni vástádus, go Trine Lise jearai manin čierui, nuppástuhtii su eallima. «Čierun danin go it luohte munnje. In dieđe movt galggašin du oažžut jáhkkit ahte mii hálidit du dáppe orrut. Mun gal hálidivččen du boahttevaš mánáid áhkkun vel leahkit jus suovašit.»
Trine Lise orui guđain oappáin ja vieljain ovttas. Ragnhildas ledje alddis njeallje máná, ja de guokte biebmománá vel, Trine Lisii lassin. Go odne hupmá iežas bearraša birra, de son oaivvilda sin. Muhtumat sis leat jagiid mielde šaddan su buoremus ustibin.
Mánnávuođa váivves muittuiguin lea goittot ge šaddan doarrut olles eallinagi. Leaikkastallat ja boagustit sihke eallima buriid ja heajos beliid, lea leamaš su vuohki ceavzit.
Dárbbaša lávddi ja suohtastallama
Váccii vuosttaš luohkás mánáidskuvllas go vuosttaš gearddi lávkestii lávddi nala. Dalle juo dovddai man bures liikui go olbmot spežžo gieđaid su ovddas, ja ahte dien hálidii eambbo. Ii lean eara beannot jagi bargan mánáidgárddis maŋŋil ovdaskuvlaoahpu go beasai prográmmajođiheaddjin Høylandet revyfestiválas.
– Doppe ledje čoahkkanan 4000 olbmo, geat reške go mun suohtastallen. Dalle dovden ahte de dán de dárbbašan eallimis – lávddi ja suohtastallama.
Dát lei jagis 2009s. Seamma jagi searvvai NRK-prográmmii «Den norske humor», «Norgalaš suohtastallámat» – ja vuittii. Vuoitun beasai ráhkadit iežas guoimmuhanprográmma, mii čájehuvvui TV:s. Dán gohčodii «Lille Billefjord», «Billávuonaš».
Son muitala mojonjálmmiid.
– Guhtta mánu maŋŋil celken eret mánáidgárdebarggu ja bidjen buot fámuid šovvemii.
Beakkálmasvuođa lea dávjá geavahan čalmmustahttit man dehálaš lea ahte mii beroštit eará olbmuin. Dál son lea maid šaddan ambassadevran Norsk Fosterhjemsforening, Norgga Biebmoruovttusearvvis.
– Dáinna lágiin olahan vel viidát. Mun human iežan ovddas čiežajahkásažžan ja golbmanuppelotjahkásažžan. Human sin ovddas, geat eai ieža nákce dan dahkat. Su ovddas, geas lea heajos dilli, muhto ii gávnna sániid earáide muitalit dan birra. Mii geat leat olles olbmot, fertet sin ovddas hupmat.
Julie Strømsvåg: – Nå handler det om å holde hodet over vannet
Ránnjá-áhkku čierrugođii
Ieš muitá Trine Lise buohkaid geat sutnje mánnán ledje dorvun. Dakkár olbmot oainnat maid gávdnoje, maiddái ovdal go Ragnhild-eatni lusa joavddai. Jietna loktana ja mojit ihtet go sin birra muitala.
– Muittán juohkehačča sis. Eai ieža dáidde ipmirdan ge man dehálaččat sii ledje munnje. Ledje oahpaheaddjit, ránnjá-áhkku, ránnjá-nieida ... Buohkat máilmmi buorit olbmot. Sii oidne mu dalle go ieš gádden iežan oaidnemeahttumin.
Lei 20 jagi boaris ja barggai bivttasrámbuvrris Romssas. Muhtin beaivvi bođii unna, boares áhkoš rámbuvrái sisa. Go son oinnii Trine Lise, álggii čierrut.
Ránnjá-áhkku dat lei, earenomáš liekkus olmmoš, gean lusa Trine Lise lávii beassat boahtit guossái vaikko goas. «Hearrá sivdnit, lean jurddašan no olu du birra!», logai áhkoš ja salastii su.
– Dagai nu buori munnje. Jus olmmoš dieđášii man olu eanet earát atnet su árvvus go dan máid ieš dahká, de gal eallin šattašii mihá buoret buohkaide.
Son lei 30 jagi boaris go ipmirdii ahte berrešii oažžut psykologaveahki. Dássážii leigga Oprah ja Dr. Phil leamaš su áidna diehtogáldut.
– Lean ipmirdan ahte mánnávuođa vásáhusain in goassege beasa gal áibbas eret. Mus leat stuora uttut, sihke gorudis ja sielus. Daid ferten agibeaivvi dikšut nu bures go nagodan.
Ovdamearkka dihte Givssideaddji – unohas jietna Trine Lise siste, mii álo láitá su. Dán birra lea maid muitalan lávddi alde.
– Lea hirbmat áŋgir, diet jietna. Jus dihraidan dege lean váibbas, de gullogoahtá dakkaviđe. Dalle ferten muittuhit alccesan ahte ii gánnát duvdit dan eret. Ferten dovdát dan. Ipmirdit ahte Givssideaddji dat lea gii hupmá, in leat mun. Dovddan iežan buorebut dál, ja dat lea leamaš ávkin.
Ipmirda ádjás heahpu
Son lea leamaš hui buošši álo, ja dat lea dagahan olu váttisvuođaid Trine Lisii. Eallin šattai geahppaseabbo maŋŋil go psykologa dajai: «Ii leat imaš go don leat leamaš buošši.»
– Mánnávuođa vásáhusat čuvvodit olbmo nu guhká go eallá. Danin lea nu earenoamáš dehálaš mánnái ahte soames oaidná su ja atná su árvvus.
Go guorahallagođii iežas soga, fuomášii ahte buot eatni beali olbmot leat leamaš sápmelaččat máŋga, máŋga buolvva maŋásguvlui. Trine Lise ipmirda bures ádjás dovdduid go anii heahpadin leahkit sápmelaš. Ovtta láhkái han iežas mánnávuođa dili sáhttá buohtastahttit sámi álbmoga historjjáin. Diet unohas dovdu, ahte don it leat mihkkege, ahte leat heajut go earát.
– Go álo gulat ahte du gielas ja kultuvrras ii leat makkárge árvu ... Heahpatvuohta máid mánnán vásihat, váikkuha du rávis olmmožin maid. Heahpatvuohta máid min máttut šadde gillát, lea váikkuhan boahttevaš buolvvaid maid.
Son rámpo dakkár nieiddaid go Ella Marie Hætta Isaksen, gii Stjernekamp-gilvvus moadde jagi dássái hirpmástuhtii olles našuvnna luđiin.
– Olles servodat lea ovtta láhkái rievdan maŋŋil Ella Márjjá. Son čađahii juoidá máid ii oktage lean nagodan ovdal: juoigat nu ahte buohkat dasa liikoje.
Trine Lise rámida maiddái Mari Boine. Čalmmit measta ganjaldit go hupmá su birra. Son oaivvilda ahte Mari lea leamaš dego ofelažžan Ella Márjái.
– Son lea čuččodan okto njunnožis nu olu jagiid. Ovddidan luođi máilmmis ja čájehan ahte dat lea dáidda. Mari Boine lea máilmminásti, muhto mu mielas ii leat Norga rámidan su doarvái.
Cielahuvvo hearkin
Trine Lise vásiha dávjá ahte olbmot cielahit su hearkin go hupmá sámivuođa birra.
– Oluhat dadjet min hoavridit badjelmeare dainna sámivuođain, muhto eat mii sáhte orrut jávohaga. Fertet hupmat dan birra, ja geardduhit ja geardduhit dassái go olbmot dovdet min historjjá ja ohppet dan oassin Norgga historjjás.
Ii leat vejolaš dohkkehit dege oahppat gierddahallat juoidá man birra it leat gullán maidege, oaivvilda son.
– Dáruiduhttin lea čuohcán máŋggaid buolvvaide, ja máŋggaid buolvvaid boahtit ádjánit dikšut boasttuvuođaid bohtosiid. Eambbohat dárbbašit oahppat historjjáset. Gullat mii dáhpáhuvai, ja dohkkehit ahte nie duođaid lei. Mun doaivvun dat dagašii buori min riikii, ahte oainnášeimmet vássánáiggi boasttuvuođaid, amas geardduhit daid.
Dalle go Trine Lise Romssas ain orui, lávii ávvudit sámi álbmotbeaivvi ráđđeviesus. Deaivvadii ustibiiguin, borai biđđosa ja finai sámi konsearttain. Dál go lullin orru ja lea beakkán sápmelaš, gártá baicca viehkat jearahallamis jearahallamii.
Son boagusta.
– Deaivvadeasttan Ella Márjjáin ja Erlend Eliasiin. Muhto hui oanehaččat, ovdal go juohkehaš fas ferte viehkalit eará jearahallamii, gos muitalit manin rievtti mielde galggašeimmet leamen ávvudeame.
Ráhkada beallječiŋaid
Go pandemiija fallehii máilmmi ja válddii Trine Lises eallinláibbi, de son álggii ráhkadit beallječiŋaid. Oluhiin dain leat sámi hearvvat. Son sávvá ahte dát sáhtaše boktit ságastallamiid sámivuođa birra. Buriid ságastallamiid, maidda buohkat sáhttet searvat, ja mat eai leat dušše riidoságat rivttiid birra.
Ođđaseamos čájálmasas, «Æ elske Finnmark», «Mun ráhkistan Finnmárkku», rámida son Finnmárkku buot buoremus fylkan. Son ja Thomas Leikvoll, lagamus ustit ja bargoskihpár, leigga guhkit áiggi smiehttan dán čájálmasa birra. Go Romsa ja Finnmárku šattaiga oktan fylkan 2020s, gávnnaheigga ahte dál de fertiiga čađahit. Dán rádjái leaba šovven Finnmárkkus máŋga vahkku, ja galgaba vel guoimmuhit Tråante ja Oslo olbmuid.
– Gullevašvuohta Finnmárkui lea dehálaš munnje. Dáinna šovvain maiddái dego čievččastetne ovddit ráđđehusa ja rámidetne fylkka mii álo lea šaddan doarrut rivttiidis ovddas.
Su eadni eallá ain, muhto moadde jagi dás ovdalaš Trine Lise válljii botket buot báttiid suinna. Son lea aŋkke lohpidan hávdádit su Báhccavutnii.
– Dán áiggun geahččalit nu bures go nagodan čađahit. Addit sutnje juoidá jápmimis máid in nákcen dahkat su eallimis. Son lea álo áibbašan ruovttoluotta Báhccavutnii. Šaddá lossat go dat beaivi boahtá. Seammás jurddašan ahte šaddá fiinna loahppa munno oktavuođain.
– Leatgo goassege dovdan suhtu sutnje?
– Lean, hui olu. Muhto dađistaga go lean rávisnuvvan, lean ipmirdišgoahtán ahte son maid lea dušše olmmoš gii dagai nu bures go sáhtii. Ii lean bahávuođain min vuostá go ii nagodan atnit fuola iežas mánáin.
– Ráhkistatgo su?
– Juo. Ráhkistan su hui olu. Son lea hirbmat siivui. Muhto ii leat riekta nákcen fuolahit iežas eallima.
Sahkki diehtit eatnis birra
Muhtin beaivvi soaitá ohcagoahtit eanet dieđuid eatnis birra, ja gii son lei. Trine Lise lea sáhkki, háliida diehtit mii dat dagahii ahte nissonolmmoš gii máhtii nu olu, ii lihkostuvvan eallimis. Son gii lei nu čeahppi gárvodit čábbát, ja nu čeahppi sárgut ja goarrut iežas biktasiid ahte vuittii muhtin designagilvvu ja beasai girdit Paris-gávpogii galledit beakkán bivttasdesignára Per Spooka.
– Son ii ožžon doarvái doarjaga lagasbirrasis. Buohkat dárbbašit doarjaga. Fierpmádaga ja ustibiid geat beroštit dus, maiddái go eallin lea lossat. Dien dáfus lean leamaš hirbmat lihkolaš. Bearaš ja ustibat leat buot dehálepmosat jus galggat lihkostuvvat. In oaivvil fal karriearain lihkostuvvat, muhto dohkkehuvvot olmmožin ja ráhkistuvvat. Ustitvuohta ja ráhkisvuohta leat eallima buoremus bealit. Eallima viidnii.
Son bisáneastá veahá. Muitá juoidá.
– Vuoi, šaddá hearvái viinni fas beassat jugistit.
Badjel njeallje mánu dearvvašlaš borramuš ja lášmmohallan leamaš su eallima guovddážis. Lea olu gerddiid ovdal geahččalan geahppudit iežas, muhto álo fas losson. Dán háve doaivu doalahit iežas nu seaggin go dál lea.
– Ii leat leamaš oba ulbmilin ge seaggudit iežan, muhto baicca borrát dearvvašlaš biepmuid ja lášmmohallat.
Muhto dat ii leat áidna erohus.
– Olmmoš ferte dárbbuidis váldit vuhtii ja udnot alcces buori. Mun in leat nákcen dan dahkat ovdal. Lea leamaš hui, hui dearvvašlaš munnje, sihke oaivái, gorudii ja sillui, dadjá Trine Lise ja lasiha:
– Dan lean oahppan dál. Juohke beaivvi barggan juoidá mii dahká munnje buori. Dat lea nuppástuhtán mu eallima.
